Kun sinä synnyit,  sinut merkittiin.

Sait hipiääsi suudelman enkelin, muiston hetkestä kultaisen.

Huolella sinua luotiin, tarkoin mittailtiin; ripaus hymyä, ripaus päättäväisyyttä ja temperamenttia. Ruusuiset huulet sinulle anettiin, joiden lomasta kerrot tarinoitasi suloisia.

Ei sinussa ole virheen virhettä, vaikka vanhempiasi joskus koettelet. Olet spesiaali, ainutlaatuinen, niin kuin meistä jokainen. 

Samoin luotiin veljesi nuo, kaksin kappalein Luoja teille heitä soi. Muistoksi hetkestä tuosta sai äitisi merkin hipiäänsä. Ei ole enkelin suudelma ei, mutta ylpeydellä äitisi sitä kantaa, niin kuin jokaista muistoa, minkä elämä meille vastaan antaa.

Meidät on kaikki merkitty Luojamme hipiään.

Mainokset