Pieniä monenkirjavia hahmoja kipittää kiireen vilkkaa, kapeaa, ylöspäin kulkevaa polkua pitkin. He kantavat selässään kokoonsa nähden huomattavasti suurempaa, painavaa kantamusta.

Osa kompuroi matkalla, ahtaus saa heidät panikoimaan, tuuppimaan heikoimpia. Kesken polun vastaan tulee silta, kulkijoista kukaan ei osaa arvella, että pitkän sillan päässä tulee vastaan korkea paksu muuri.

Sillan alla on kasa voivottelevia, kiukkusia hassuja hahmoja, kantamukset ja niiden sisältö on hujan hajan sähisevien putkistojen päällä.

Osa hämmentyneistä monenkirjavista hahmoista lähtee kuljettamaan lähimpänä löytyvää reppua putkistoja pitkin.

Toisaalla, kauempana polusta, laahustaa hitaanlaisesti, unisia tumman siniseen pukeutuneita hahmoja. He kantavat päänsä päällä pienen pientä rasiaa, sekin tuntuu olevan liikaa näille otuksille.

Reitti, jota pitkin he kulkevat, on huomattavasti leveämpi ja tasaisempi, silti matkan teko on hyyvin hidasta. Uskoisin, nämä lähetit saisivat kuljetuksensa perille mikäli kiirehtisivät hiukan, mutta ei. Heidän hitauden vuoksi osa läheteistä ei pääse perille koskaan.

Nämä kahdentyyppiset oudot matkaajat tuntuvat työskentelevän erään punahiuksisen henkilön päässä. On ihme, mikäli mikään heistä koskaan saavuttaa päämääräänsä. Tai mikäli saavuttaa, kuljetuksen sisältö tai osoite on sekoittunut matkan varrella.

 

 

Mainokset