Katselen ruusupensasta, jonka väri houkuttelee, tuoksu viehättää.

Poimin varoen varsia, joissa kukkaset ovat vielä nupullaan. Olen lumoutunut.

Puristan ruusujen okaisia varsia, niiden piikit pureutuvat syvälle sormieni lihaan. Kivunkaan keskellä en osaa hellittää.

Tavoittelen niiden kauneutta, viattomuutta, mutta en tyytynyt katselemaan vain kaukaa.

Kannoit päässäsi kruunua, jonka piikit pureutuivat lihaasi. Haavasi vuotivat verta minun vuokseni, jotta minulla olisi vapaus.

Hellitän puristavaa otettani.

Kannan sisälläni muistoja, jotka vielä arpeutuvat. Annan ne Sinulle hoidettavaksi.

Mainokset