Nuori nainen istuu yksin miltei tupaten täynnä olevan bussin penkillä. Hän korjailee takin kaulustaan hermostuneesti.

Bussi pysähtyy, ottaa kyytiin kiireisiä matkustajia. Nainen valpastuu, pitelee viereisellä penkillä olevaa laukkuaan, aivan kuin valmiina nostamaan sen syliinsä hetkenä minä hyvänsä, kun joku suostuu katsellaan kerjäämään paikkaa, tietäen kuitenkin sen ettei suomalaisen ylpeys suostu anelemaan paikkaa itselleen.

Seuraan sivusta jonkinlaista kissahiirileikkiä. Kenen ylpeys antaa periksi.

Mikä meitä riivaa? Hallitsemisenhalu, pelko, reviiritietoisuus, kohtaamisen pelko?

Jään seuraavalla pysäkillä pois. Lapaluiden välissä oleva kireys vihloo takaraivossa asti, tekee oikean käden tunnottomaksi. Jään odottelemaan seuraavaa bussia.

Mainokset