Katselin sinua kaukaa.

Poimit kukkapenkiltä keltaisia orvokkeja.

Pellavaiset hiussuortuvat karkasivat korvasi takaa, tuuli niillä kivasti leikitteli.

En tiedä, mikä sinua liikutti, katselit kauas pilvien taa kaihoisin silmin. Kyynel karkasi poskellesi.

En voinut kääntää katsettani sinusta pois, sydämeni oli myös kaihoisa.

Sinun pellavaiset hiuksesi olivat laskeutuneet hunnun lailla kasvojesi suojaksi. Itkin hiljaa. En tiedä, itkinkö omaa suruani vai hiipikö tuskasi puseroni alle.

Käänsin pääni pois, annoin lempeän tuulen hyväillä poskiani, kuivaten karanneet kyyneleet.

Olit jo mennyt, kun katseeni etsi sinua uudelleen. Jalkani johdattivat minut kukkapenkin luo, josta poimin hylätyn kimpun keltaisia orvokkeja. Tiesin kimpulle paikan yksinäisen enkelin luota, pienen haudan kummulla.

 

Mainokset