Olet kuin laskeutuva usvaharso tienoon yllä. Minä kietoudun Sinuun. Harsosi liepeet soljuvat jokaiseen soluuni. Säteilen valoasi.

Minä Sinussa, Sinä minussa.

Olen majakka pimeässä, lohtu surevalle, olkapää yksinäiselle.

Sinun läsnäolosi siirtyy käsistäni, syleilystäni. Olet kuin hunajaa kipeille haavoille.

Voin käsin koskettaa, harsoa kaupungin päällä, se on peittänyt kaiken alleen.

Mainokset