Kävelen illan hämyisellä kadulla. Riisut katseellasi vartaloani peittävät vaatteet. Tunkeudut miltei sieluuni asti. Minuun sattuu, vaikket edes kosketa.

Huudan, mutta en saa ääntäni kuuluviin. Naamasi vääntyy nautinnolliseen irvistykseen. Tunnen raskaan, haisevan hengityksen niskassani.

Kuka antoi sinulle luvan astua reviirilleni, tunkeutua viattomaan sieluuni? Olin naiivi. Etsin vain läheisyyttä, kun sinä jo himoinesi olit  tunkeutunut syvälle sisimpääni. Hajotit minut pirstaleksi ja veit minulta arvokkaimman, minuuden.