Kurkotan taivaisiin ja nappaan kainalooni upeimman pyrstörähden, Uskallanko silti toivoa.

Tavoittelen aarteita, suljen laatikkooni sateen kaarineen.

Kaipaan valoon, tarraudun auringon polttaviin säteisiin.

Kaipaan iloa, suljen nauravan lapseni syleilyyni.

Ja hetkessä ne kaikki on poissa.

Elämä sinussa sateenkaaren koko värikirjo. Sinussa on toivoa vielä huomisellekin päivälle. Olet valoni, olet lohtuni. Sinä olet koko elämäni, et koskaan katoa!

 

Mainokset