Ette olekkaan kuulleet tarinaa siitä kuinka synnyin. Siitä kuinka minut taidokkaasti luotiin.

Jo kauan ennen äitini hymykuoppien minut tarkoin mittailtiin ja punnittiin. Jokainen soluni vaalien aseteltiin niille kuuluville paikoille.

Et sinä Luojani nähnyt minua, silmälläni, joilla itse katselen itseäni. Et luonut minulle eri pari jalkoja vain nauraaksesi itsesi kipeäksi. Et asettanut päässäni johtoja ristiin, vain nähdäksesi kuinka vaikeaksi se tulis elämäni tekemään.

Kun Sinä Luojani loit minut rakkaudella, tiesit tarkkaan mitä loit.

Kun aivojeni monimutkaista tiedonkulkua suunnittelit, halusit osoittaa, myös tällaisena voi olla luova ja taidokas.

Vaikka pienenä jo kompuroin jalkoihini. Vaikka numerot sekottuivat päässäni ja kirjaimet pomppivat silmilleni. Sinun silmäsi olivat mieltyneet minuun. Olit puhaltanu Henkesi minuun. Tiesit, että tulen loistamaan kirkkautasi. Tulisin osittamaan sen, että ihmisten silmissä vaillinainen ja puuttellinen voi saavuttaa elämässään enemmän kuin hän johon ihmiset helposti mieltyvät.

Jos sinä, joka luulet jäänneesi jostain vaille tai koet itsesi arvottomaksi. Muista Luojasi on mieltynyt sinuun kateuteen asti.

Mainokset