Minä ihailen sinua kaukaa. Katseemme kohtaavat, sydämessäni läikähtää lämpöä. Hymyilen sinulle hyväksyvästi.

Hunnutettu, peitetty. Olet kaunis, uljas. Tiedät arvosi, ajattelen. Et paina päätäsi näiden viiltävien, satuttavien sanojenkaan kaatuessa päällesi. Sinussa on jotain, mitä minulta puuttuu. Luulen vain, että alistettuna peittelet itseäsi, kauneuttasi. Kuitenkin, kun katselen sinua, en näe häpeää, rumuutta, näen kauneutta, jota minäkin tahtoisin omistaa.

Voisin hunnuttaa, peittää itseni samoin, mikäli se kaunistaisi minua yhtälailla. Huntusi alla sykkii samalainen sydän kuin minullakin.

Sinulla on väärä Jumala sanotaan, väärä uskonto. Olkoonkin niin, mutta minulla on paljon opittavaa sinulta.

Mainokset